Kääritään hihat – etänä ja lähellä – yhteisöllisesti

Kaksipaikkainen asuminen, etätyö, etä- ja verkko-opiskelu, yhteisölliset työtilat, etätyömatkailu, Skype-, Teams-, Zoom-kokoukset, diginomadit, digiloikka… termit ovat konkretisoituneet monelle reilun vuoden aikana, kun olemme olleet koronan kurimuksessa erotettu toinen toisistamme. Maaseudulla on ollut helppo pitää etäisyyksiä muista ihmisistä ja onpa moni vapaa-ajanasukas viettänyt ennätyksellisen pitkiä aikoja maaseudulla, mikäli työtehtävät ovat sen mahdollistaneet. 

Näistä asioista, ja kunnan/kaupungin roolista etätyön mahdollistajana/kehittäjänä keskusteltiin lauantaina 24.4 ”Innostu Punkaharjulla” -verkkotapahtumassa, jota seurasi parhaimmillaan 36 henkilöä Facebook-striimin kautta. Tapahtuma oli oiva osoitus siitä, miten saada useita asiantuntijoita ja näkökulmia koottua ja jaettua nykyaikaisesti. Kokoustekniikka oli Lahdessa alan ammattilaisen, Expody Oy:n Juuso Perttilän hallussa, kansanedustaja Hanna Kosonen osallistui Helsingistä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen oli Jyväskylässä, HUBteekkari Miia Hiironen Pihtiputaalla ja Marko Jokela BLC:n toimistolla Savonlinnassa. Ruutitynnyrin yhteys Puruveden rannoilta otettiin Matkailutila Naaranlahden verkkoyhteydellä.

Hanna Kosonen avasi vasta julkaistua selvitystyötään korkeakoulutuksen ja seutukaupunkien vuorovaikutuksesta. Työn johtopäätöksenä on, että Suomen seutukaupungeissa pitää mahdollistaa hybridi-, lähi- ja etäopiskelu, jotta saadaan osaavia työntekijöitä tarvittaviin töihin. Tämä edellyttää rahallista ohjausta valtiolta ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Rahoitustrendin pitää muuttua siitä, että rahoitetaan kasvukeskuksiin seiniä ja tutkimusrahat pitää hajauttaa. Seutukaupungeissa on leimallisesti vähemmän korkeakoulutettuja asukkaita ja tämän muuttamiseksi on monipuolista kehitettävää. Ihmisillä pitää olla vapaus toimia missä haluaa. Jos hyvä opettaja asuu seutukaupungissa, hän voi sieltä hyvin tehdä opetustyötä – paikan määräytyminen voi olla joustavaa. 

Tietotyön lisääntyminen johtaa myös korkeakoulutettujen tarpeen kasvamiseen seutukaupungeissa. Näin ollen seutukaupungeilta vaaditaan vahvaa yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja myös korkeakouluilta asennemuutosta – niiden pitää avautua maailmalle – eri puolilla Suomea tarvitaan osaajia. 

Koronapandemian positiivisia puolia on joustavan työntekemisen lisääntyminen. Saimaan seudulla ihmiset ovat voineet viipyä kauemmin, jolloin he ovat todenneet, että täälläkin voi elää. Asukkaiden viihtyminen pidempiä aikoja edellyttää palveluita, ja valtiovallan tehtävä on pitää huoli mm. sote-palveluiden saatavuudesta. Savonlinna on nykyään muuttovoittoinen ja tätä trendiä pyritään vahvistamaan. Tähän osaltaan vaikuttavat lisääntyneet etätyö- ja opiskelumahdollisuudet. 

Petri Salminen korosti omassa esityksessään, että suomalaisista yrityksistä vain 0,2 % on yli 250 henkilöä työllistäviä suuryrityksiä ja 93 % yrityksistä ovat mikroyrityksiä, eli 1–9 henkeä työllistäviä yrityksiä. Uusia työpaikkoja ei synny suuryrityksissä, vaan työllisyys kasvaa yksinyrittäjyyden lisääntymisenä. On tärkeä huomioida, että Suomen Yrittäjien vuoden 2019 yksinyrittäjätutkimuksen mukaan 44 % vastanneista sanoi oman kasvunsa tapahtuvan verkostoitumalla kumppaneiden kanssa. Kuntapäättäjien on hyvä tunnistaa tämä ja luoda puitteet yhteisöllisten tilojen ja toiminnan syntymiselle. Yrittäjän kannalta kaupungin tärkeimpiä tehtäviä on toimia liiketoiminnan alustana, avustaa liiketilojen järjestämisessä, toimia kaupungin hankintatoimen kautta asiakkaana sekä osaavan työvoiman mahdollistajana. Myös kaavoitus, sujuvat ja joustavat lupakäytännöt on hyvä olla yrityslähtöistä.

BLC Telecomin liiketoimintajohtaja Marko Jokela avasi tuoretta Finnetin tutkimusta, jonka tulokset ovat linjassa Suomen Yrittäjien tutkimusten kanssa. Tehokkaan etätyön edellytyksiä ovat oikeat työkalut, hyvä ja turvallinen tietoliikenneyhteys, ergonominen työhuone ja iloinen ilme verkkokokouksissa! Etätyön lisääntymisellä on positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja ainakin pääkaupunkiseudulla asuvat tunnistavat varmasti liikenteeseen liittyvät stressitekijät. Aikaa säästyy, kun matkustamiseen ei kulu aikaa. Työajan joustavuus, työrauha ja keskittyminen lisääntyy, kun kotona työskentelee, joskin muiden perheenjäsenien läsnäolosta voi aiheutua häiriötekijöitä. Moni meistä on kuitenkin sosiaalinen ihminen ja ainakin ajoittain kaipaa työyhteisöä ja sosiaalisia kontakteja, mikä lisää yhteisöllisten työtilojen tarvetta.

Merkille pantavaa on, että kiinteän verkon energiankulutus on moninkertaisesti pienempi kuin esimerkiksi 5G-verkon (Sitran tutkimus ICT & ilmasto). Sähkönkulutus tulee kasvamaan kotien automatisoinnin ja tiedonvälityksen lisääntyessä. Ympäristön kannalta kuntapäättäjienkin on hyvä pohtia, miten kaupunki voisi osaltaan tukea valokuituverkon laajentamista myös haja-asutusalueille.

Projektipäällikkö Miia Hiironen kertoi hyvistä käytännön kokemuksista Pihtiputaalla toimivasta yhteisöllisestä työtilasta, HUBteekista. Pihtiputaan kunnan ja Jyväskylän avoimen yliopiston hankkeen kautta on syntynyt monipuolinen tila, jota käyttävät mm. nuoret yrittäjät, ilman omaa toimistoa toimivat kevytyrittäjät, yhdistykset ja vapaa-ajan asukkaat sekä muut vieraat. Hankkeen tavoitteena on rakentaa kansallinen verkosto ja jatkossa verkkoportaali etätyöpisteille ja -keskuksille tiedon ja kokemusten jakamiseksi. 

Savonlinnassa on esimerkiksi Savonrannan, Kerimäen ja Punkaharjun taajamissa käytöstä poistettuja kunnantaloja, joita voisi hyödyntää yhteisöllisinä työtiloina. Suurin osa keskustelijoista olivat yksimielisiä siitä, että toiminnan on hyvä olla markkinaehtoista. Kaupunki voi olla tukemassa esimerkiksi tilojen järjestämisessä, mutta varsinainen tilojen operointi ja palveluiden myynti ja markkinointi on tehokkainta tehdä täysin yrittäjävetoisesti.

Tulevaisuuden työskentely on jatkuvassa muutoksessa, mutta todennäköistä on, että paikkariippumaton tietotyö tulee lisääntymään, mikä luo kasvumahdollisuuksia pienille kaupungeille ja maaseudulle. Tehdään yhdessä Savonlinnasta Suomen houkuttelevin alue uusille asukkaille ja yrityksille!

Ruth Lähdeaho-Kero, 

Ruutitynnyri-yrittäjä

kuntavaaliehdokas (Keskusta)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *